Nyt on kuvat kuvattu ja kirja hetken hautumassa jotakuinkin lähes valmiina :) Edistyminen alkoi oikeastaan siitä, kun meidän piti pari viikkoa sitten mennä Laurin kanssa pyöräretkelle Utran saareen. Sitten siinä oli pientä erimielisyyttä, että onko järkeä kantaa kameraa mukana vai ei, jos halutaan käydä uimassa jne. Ajattelin että perhana, nyt sen otan kun en ole koko kesänä oikeastaan kuvaillut.

Noo pyöräiltiin sinne saareen, mut siellä oli teatteriesitys, joten eihän sinne päässyt. Sitten Lauri johdatti meidät Lehmoon päin jotain ihme-reittiä ja tultiin metikkköön onkilammelle tms. Joku eukko otti aurinkoa laiturilla joten turhautuneina mentiin metsäpolkuja pitkin vähäksi aikaa kävelemään. Muistan kun Lauri kysyi että "No, aiotko nyt kuvata täällä vai mitä sä nyt haluut kuvata ja mitä me nyt tehään" Muistaakseni vastasin sille jotain sen suuntaista että en todellakaan aio tällaisessa varjoisassa risukossa kuvata mitään. Pyysin kuitenkin, että se ottas musta pari kuvaa. Laitoin sille kameran asetukset valmiiksi ja otin siitä pari testikuvaa- ja oo! Räps, räps, räps ja mee tonne ja käännä kasvoja tänne ja leuka ylös ja paita pois jne jne. Siellä olikin tooosi kiva valo :) Päästiin me lopulta sinne laiturillekin, mutta ei sieltä mitään matskua irronnut.

Siitä sain sit sellasen luontoteema innostuksen, ja kuvasin parin päivän jälkeen Ainoa niityllä ja järvessä niiden kesämökillä, Lauraa ja Johannaa pellolla ratsastamassa ja Lauria vielä uudestaan. Jokainen kuvausreissu onnistui aika hyvin, käytettäviä kuvia saatiin. Hevosten kanssa oli vaikeinta kuvata, oli hirveesti paarmoja ja kaikenmaailman ököjä, niin ei hepat tykänny pysyä paikoillaan. Mutta loppujen lopuksi olen aika tyytyväinen tähän loppukiriin :)

Olen aika lailla ajatellut hylätä vanha kuva-uusi kuva idean. Olen alusta asti haluan tehdä kuvakirjan, ja ottaa myös uusia kuvia. En kertakaikkiaan saa mieleistä ajatusta siitä, millainen kirjan taitosta tulisi, jos mukana on sekä vanhoja että uusia kuvia. Lisäksi tuntuu tylsältä kuvata sama kuva uudestaan. Tykkään kuitenkin kuvata aika impulsiivisesti, ja tuntuu, että vanha kuva kahlitsisi kuvausta liikaa. Kun aloin rakentaa kirjaa vanhoista kuvista, siitä alkoi tulla liikaa omaelämäkerrallinen muistoalbumi. Vanhat kuvat ikään kuin veivät mennessää, kun ajattelin käyttää vanhempieni nuoruuskuvia, omia ja kavereiden lapsuuskuvia ja isovanhempien kuvia jne. Vanhat kuvat ovat ihania itsessään, ja niiden avulla alkoi syntyä jo tarinaa, mutta jotenkin en halua sellaista opinnäytetyötä nyt.

Siispä olen nyt tekemässä "tavallista" henkilökuva-kirjaa. Ajatuksena on esitellä ihmiset kuvien kautta. Mallit ovat samat kuin vanha-uusi ideassakin. Saattaa kyllä olla, että vanhat kuvat tulevat tähän kuitenkin vielä mukaan, koska ne ovat niin mielenkiintoisia. 

-Iiris

tähän asti tapahtunutta:

Kirjastosta lainattu noin 20 kg valokuvakirjoja. En usko oman kirjani olevan huonoin (jos on niin......).

Laurin vanha kuva on valittu&skannattu ja sen uudistuskuva otettu. Lisäkuvia mentiin kuvaamaan, mutta niihin tarvii ainakin 20 s valoitusajan, ja eihän tuolla ulkona ole yölläkään tarpeeksi pimeetä :P eli ne saa kuvattua loppukesästä/alkusyksystä. Lauria oon myös "haastatellu" eli saanut kuvatekstien luonnoksia aikaan. Tässä kun olis tarkotus jotenkin näyttää lapsuuden loppua, aikuisuutta, eri ikäkausia ja mietiskelyä siitä, että miten on ihmisenä muuttunut jne.

Paavon ja Severin vanha kuva valittu, herrojen (14&16 v) suostuttelu ja raahaaminen kuvaukseen aloitettu. Alkuperäisen kuvan kuvauspaikalle ( Hämeessä) olis ehkä heinäkuussa mahis päästä, saa nähä ootetaanko sinne asti. Kuvassa pojilla on uimahousut jalassa, ja eivät varmasti suostu bikini-kuvauksiin yleisellä rannalla, joten sinänsä olis hyvä jos pääsis heinäkuussa sinne samalle mökillä kuvaamaan. Hoitus sukulais-vierailutkin samalla.

Ainon kuvat suunniteltu, mut niihin tarttee lämpimän (tai ainakin aurinkoisen) kesäpäivän, ja lämpimämmän järven, enkä aatellu tän työn takia mallin kidutukseen ryhtyä. Eli Ainonkin kuvaus on heinäkuun hommia. Vanhaa kuvaa ei ole vielä valittu. Mut näkökulmaa on mietitty, ja kuvien aihetta. Sellasta naiseus-matskua.

Netan ja Lauran kanssa kuvia vähän mietitty, tulisko sellasta koira-ja heppatyttöilyä.

Äitin kanssa alettu kuvia miettiä. Pari mallia on itellä mielessä, mutta he eivät tiedä vielä olevansa ehkä malleja.

Ajattelin myös ehkä kuvauttaa itseni, siihen on pari ideaa ja vanhaa kuvaa mielessä.

Eli ahistaa, ja ahistaa ja ööääö. Huokaus. Yritän aatella, ettö on mulla koko syksy aikaa jatkaa, kuhan  koko ajan nyt ees jotenkin etenen. Sitä paitsi vituttaaaaa hirvee piirtopöytä (siis käytännössä käyttökelvoton + vaihtoehtona jäykkis hiiri), läppärin pieni näyttö ja cs2. Toki voisi huonomminkin olla mut silti :)))) Ja ihan jees jos tää kesäkuu on tällasta miettisaikaa, tää kuitenkin hautuu päässä koko ajan, niin heinäkuussa sit kuvaa aktiivisesti, ni eiköhän se siitä. Alkuun on kuitenkin päästy, ja sisältö selkenee koko ajan. Mut samalla pelottaa, et kuvat on ihan paskoja eikä kukaan jaksa kattoa niitä. Sillon mä tosin ajattelen et mitäs sitte, olkoot ihan paskaa, ihan sama, ihan sama, ihan sama. Vaikka ei tietenkään oo ihan sama. Hmm. Mut se on ainaki selvä, et jos haluu hyvän varsinki siitä kirjasta, ni tää tarvii aikaa.

Alusta asti oli myös selkee, et kaikki ois mustavalkosta. No nyt tietty sit mietin, et ei, se on tylsää, värejä, värit tuo tunnelman, ei voi olla pelkkää mustavalkosta. Mun mielestä se on kuitenkin joko tai, ei voi olla molempia?

Että tällaista, tänään tuli nettikin kotiin niin voi tutustua esim. blurbiin, koska yks mikä kans ahistaa, ni on kirjan taitto. Miten asetella vanha ja uus kuva, pitäskö tulla samalle aukeemalle vai miten kjasdhUF

et nii

terQ Iiris